Purkitetut ajatukset

Heippa kaikki höpsöt!

Huhhuh, onpa taas yritetty olla niin reippaita koululaisia että! Välillä niinki tehokkaita ettei huomaa bloggaavansakaan.<-- onko tuo sana? Kaikkea kivaa ja mukavaa tulossa ja muutamia vähemmän mieluisia kouluhommia odottaa sitä psygologisen hienoa flow- tilaa. Mutta se on varmaan menny hukkaan, näin siinä on varmasti käyny.  Ei oo näkyny pitkään aikaan. No, okei, ehkä en oo oikeen ahkerasti edes ettiny. Hups.

Äikän kirjallisuus essee- projekti. Hipheihurraa ½ luettu,  mutta ei oo oikeen voittajafiilis?

Asiasta kukkaruukkuun, oon saanu vähän lisää kivaa energiaa, koska syksy. Voi veljet, kynttilät , täydelliset ei liian kuumat juoksukelit, opiskelu (! hokshoks, nautin siitä ihan sillon harvoin kun jaksan paneutua) valkopartaisen ukkelin päivä lähestyy , höyryävän kuuma kahvi ja maailman huipuimmat koulukaverit, sekä yyyber ihanat tähti- ja ruutu- kipponen. Niin pientä, mutta niin täydellisen sopivaa, asioita joista voi olla ilonen. Vähän niinku onnellisuuden välimatka, jollon tajuaa että ite matkahan on se päämäärä. Ihanaa , raukeaa ja onnellista syksyä hämärtyvässä illassa. Sillon tuntuu että mää elän, nautin ja hengitän täyttä elämää.

Nyt lähden rentouttamaan kuntopiirin rasittamaa kroppaani kohti saunan lauteita. Ihanaa illanjatkoa kaikki!